Hovioikeus kiinteistön laatuvirheestä: Kaupan purku vai hinnanalennus?
Asiassa esitetty näyttö ei riittänyt osoittamaan, että kaupan kohteena olevassa rakennuksessa olisi ollut laajoja, koko rakennuksen kattavia kosteus- tai muunlaisia vaurioita. Virheistä aiheutuneet vauriot ja niiden korjaustarve olivat esitetyn selvityksen perusteella paikallisia.
Esitetyn selvityksen perusteella kaupan kohdetta myös iältään vastaavissa rakennuksissa oli usein puutteita tiiliverhouksen tuuletuksessa. Vaikka asiassa oli esitetty näyttöä mikrobien aiheuttamista terveyshaitoista, paikallisten mikrobiesiintymien ei kuitenkaan selvitetty johtaneen siihen, että rakennus olisi ollut asumiskelvoton. Selvitetyiksi katsottujen virheiden tarpeellisten korjauskustannusten määräksi hovioikeus arvioi 124.000 euroa. Kuultavat olivat kertoneet erilaisia kantoja näiden korjausten vaatimasta ajasta. Korjauksiin kuluva täsmällinen aika jäi selvittämättä. Esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus arvioi, että virheiden korjaaminen olisi vienyt noin kaksi kuukautta, mitä oli pidettävä kohtuullisena aikana. Virheiden olennaisuutta vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, etteivät virheet olleet olleet maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisia. Kaupan purkamiselle ei siten ollut edellytyksiä. Helsingin hovioikeus 25.3.2021 Tuomio Nro 383 Diaarinumero S 19/1676 |
Hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaan
Helsingin hovioikeus 9.6.2016, tuomio nro 916, dnro S 15/2158
Helsingin käräjäoikeus 8.7.2015 nro 28862 Riidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Helsingin hovioikeus 29.10.2015, tuomio nro 1544, dnro S 14/2512 Espoon käräjäoikeus 31.7.2014 nro 12590 Hovioikeus katsoi, että B:n työpanos yhteisen yrityksen toiminnassa, yrityksen saamisessa kannattavaksi ja hänen toimintansa A:n nimissä olleen yrityksen hyväksi oli ollut hyvin merkittävä. Aloite yrityksen ostoon oli tullut B:ltä ja yritystä oli myös tarjottu ensin B:n ostettavaksi. B:n ei voitu katsoa saaneen työpanoksestaan ja toiminnastaan VV Oy:ssä hänen ja A:n avoliiton aikana riittävää vastiketta. Hovioikeus katsoi näin ollen käräjäoikeuden tavoin, että omaisuuden erottelu A:n kuolinpesän ja B:n välillä yksinomaan omistussuhteen perusteella johtaa siihen, että A:n kuolinpesä saa perusteetonta etua B:n kustannuksella. Perusteetonta etua ei voitu myöskään pitää vähäisenä. Näin ollen B:llä oli katsottava olevan oikeus avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. B:llä ei kutenkaan ollut oikeutta hyvitykseen siltä ajalta, kun hän oli ollut velkajärjestelyssä. Hyvityksen määräksi hovioikeus arvio 50.000 euroa käräjäoikeuden tuomitseman 35.000 euron sijasta. Vaasan hovioikeus 1.2.2016, tuomio nro 50, dnro S 15/283 Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 6.2.2015 nro 2129 Avoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Kyseessä olevassa tapauksessa toisen avopuolison kirvesmiesisä olis osallistunut puolisojen yhteisen omakotitalon rakentamiseen. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön (toisen avopuolison isän) vastikkeetta antama työpanos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi (omakotitalon rakentamistyö) oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) |
|
|