KKO: avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella
Avopuolison isä oli vastikkeetta tehnyt huomattavan määrän rakennustyötä avopuolisoiden yhteistä omakotitaloa rakennettaessa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella.
Korkein oikeus päätyy siihen, että B:n isän tekemä rakennustyö on katsottava tehdyksi kummankin avopuolison hyväksi eikä kysymys siten ole B:n yhteistalouden hyväksi antamasta panoksesta. A ei muutenkaan saa perusteetonta etua B:n kustannuksella sen johdosta, että B:n isän tekemän työpanoksen arvo jää hyödyttämään myös A:ta avopuolisoiden yhteistalouden purkamisen jälkeenkin. Näin ollen B:llä ei ole oikeutta saada hyvitystä A:lta isänsä tekemän työpanoksen perusteella. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on tullut voimaan 1.4.2011. Jo ennen lain voimaantuloa korvausta on määrätty maksettavaksi esimerkiksi avopuolison toisen avopuolison omaisuuteen kohdistamasta työpanoksesta (KKO 1988:27), avopuolison toisen avopuolison omaisuuteen sijoittamista varoista (KKO 1988:28) sekä avopuolison perheen elatukseen käyttämien ansiotulojen sekä kotityön muodossa antamasta panoksesta toisen avopuolison omaisuuden kartuttamiseen (KKO 1993:168). Kyseinen korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2018:5) on ensimmäinen ratkaisu uuden ns. avoliittolain voimaan tulon jälkeen. Nähtäväksi jää, mikä vaikutus ratkaisulla on oikeuskäytäntöön. Merkillepantavaa on, että kyseessä on äänestysratkaisu. |
Hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaan
Helsingin hovioikeus 9.6.2016, tuomio nro 916, dnro S 15/2158
Helsingin käräjäoikeus 8.7.2015 nro 28862 Riidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Helsingin hovioikeus 29.10.2015, tuomio nro 1544, dnro S 14/2512 Espoon käräjäoikeus 31.7.2014 nro 12590 Hovioikeus katsoi, että B:n työpanos yhteisen yrityksen toiminnassa, yrityksen saamisessa kannattavaksi ja hänen toimintansa A:n nimissä olleen yrityksen hyväksi oli ollut hyvin merkittävä. Aloite yrityksen ostoon oli tullut B:ltä ja yritystä oli myös tarjottu ensin B:n ostettavaksi. B:n ei voitu katsoa saaneen työpanoksestaan ja toiminnastaan VV Oy:ssä hänen ja A:n avoliiton aikana riittävää vastiketta. Hovioikeus katsoi näin ollen käräjäoikeuden tavoin, että omaisuuden erottelu A:n kuolinpesän ja B:n välillä yksinomaan omistussuhteen perusteella johtaa siihen, että A:n kuolinpesä saa perusteetonta etua B:n kustannuksella. Perusteetonta etua ei voitu myöskään pitää vähäisenä. Näin ollen B:llä oli katsottava olevan oikeus avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. B:llä ei kutenkaan ollut oikeutta hyvitykseen siltä ajalta, kun hän oli ollut velkajärjestelyssä. Hyvityksen määräksi hovioikeus arvio 50.000 euroa käräjäoikeuden tuomitseman 35.000 euron sijasta. Vaasan hovioikeus 1.2.2016, tuomio nro 50, dnro S 15/283 Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 6.2.2015 nro 2129 Avoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Kyseessä olevassa tapauksessa toisen avopuolison kirvesmiesisä olis osallistunut puolisojen yhteisen omakotitalon rakentamiseen. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön (toisen avopuolison isän) vastikkeetta antama työpanos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi (omakotitalon rakentamistyö) oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) |