|
ETUSIVU // ESITTELY // PALVELUT // MIKSI ASIANAJAJA? // HINNOITTELU // YHTEYSTIEDOT // HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
|
|
Ajankohtaisia uutisia: |
KKO 2018:5: Avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella
Avopuolison isä oli vastikkeetta tehnyt huomattavan määrän rakennustyötä avopuolisoiden yhteistä omakotitaloa rakennettaessa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella.
Lue lisää >> Hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaan
Laki avopuolisoiden yhteistalousen purkamisesta (ns. avoliittolaki) on tullut voimaan 1.4.2011.
Lain 23 luvun 8 §:n mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Hovioikeudet ovat tähän mennessä antneet useita raikaisuja ns. avoliittolakiin perustuvista hyvitysvaatimuksista. Lue lisää >> Hovioikeuden tuomio 12.9.2018 kauppakirjan vastuunrajoituslausekkeen sitovuudesta ja ostajien tietoisesta riskistä kiinteistönkaupassa – käräjäoikeuden tuomio hinnanalennuksesta kumottiin
Hovioikeus katsoi, että ostajat olivat kauppakirjan allekirjoittaessaan ottaneet tietoisen riskin siitä, että iäkkään ja kevytrakenteisen rakennuksen alapohjan ja siihen liittyvien seinärakenteiden korjaustarpeet osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi. Vastuunrajoituslausekkeen vaikutusta ei voitu pitää tämän kiinteistönkaupan yhteydessä yllättävänä eikä kohtuuttomana ostajien kannalta. He olivat voineet kaupantekohetkellä arvioida kauppahintaa ottamalla huomioon sen, etteivät myyjät ota lainkaan vastuuta tyydyttävässä kunnossa olleen huvilarakennuksen rakenteiden kunnosta. Vastuunrajoitusehto sitoi näin ollen ostajia, joten heidän esittämänsä hinnanalennusvaatimus oli perusteeton. Kanne oli tällä perusteella kokonaan hylättävä eikä hovioikeuden ollut tarpeen lausua enemmälti siitä, olivatko seinärakenteiden ja alapohjan vauriot olleet olemassa jo kauppaa tehtäessä vai olivatko ne syntyneet vasta kaupan jälkeen talvilämmityksen seurauksena.
Lue lisää >> |
Verohallinnolta kannanotto: Omistajattoman tilan testamentti ja testamentin saajan perintöverovelvollisuusVerohallinto on julkaissut kannanoton siitä, milloin perintöverotuksessa voi olla kyse testamenttiin perustuvasta omistajattomasta tilasta ja mikä vaikutus sillä on perintöverotukseen.
Lue lisää >> Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2017:87, annettu 12.12.2017
uolisot A ja B oli tuomittu avioeroon, ja pesänjakaja oli määrätty toimittamaan ositus heidän välillään. Ositustoimituksen kestäessä A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona A:n perillisille. B:n kuoltua osituksen moitetta koskevan oikeudenkäynnin aikana tämä oikeus oli voimassa myös hänen kuolinpesänsä hyväksi.
Arkisto:
|