Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden jatketussa valmistelussa kiinteistöriitansa sopineiden oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
HO katsoi, ettei KO:n päätöksestä tai muustakaan asian kirjallisesta aineistosta käynyt ilmi, että asianosaiset olisivat sopineet, ettei KO:n ratkaisuun saa hakea valittamalla muutosta. KO:n ratkaisu kumottiin. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.000 euroa, sekä korvauksena asianosaiskuluista KO:ssa A:lle 684,62 euroa ja B:lle 211,63 euroa korkoineen. Koska ostajien valitus oli menestynyt valtaosiltaan ja hyväksymättä jäänyt osa oli koskenut harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta heidän oikeudenkäyntikulujensa määrään, myyjä oli velvollinen korvaamaan heidän asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 1.800 euroa lisättynä arvonlisäverolla ja oikeudenkäyntimaksulla. (Turun hovioikeus 22.10.2020, tuomio Nro 681, diaarinumero S 19/235)
|
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudest annetun lain muuttamisesta voimaan 1.12.2019
Uutta on muun muassa se, että huoltajat voivat sopia lastenvalvojan luona sen, miten he jakavat tehtävät keskenään. Vanhemmat voivat sopia vuoroasumisesta, tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina, tietojensaantioikeudesta ja oheishuollosta.
Huoltajien oikeuksien ja velvollisuuksien täsmentäminen Lakiin on otettu nykyistä selkeämpi säännös siitä, että kummankin vanhemman on osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhempien on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Vanhemmalle on säädetty velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutto vaikuttaisi lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tällä kannustetaan vanhempia pohtimaan jo etukäteen oman muuttonsa vaikutuksia lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteutumiseen ja järjestämään tarvittaessa nämä asiat oikeudellisesti uudelleen. Lapsenhuoltolakiin on lisätty uusia säännöksiä huoltajien velvollisuudesta suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Lapsen huoltajuus tunnustettaessa vanhemmuus ennen lapsen syntymää Jos isyys tai äitiys on tunnustettu odotusaikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona, tunnustajasta tulee automaattisesti lapsen yhteishuoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu. Erillistä yhteishuoltosopimusta ei tällöin tarvitse tehdä. Jos vanhemmuus tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona huollosta myös lapsen syntymän jälkeen. Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää ennen lainmuutoksen voimaantuloa (1.12.2019), sovelletaan nykyisen lain säännöksiä, vaikka lapsi syntyy lain voimaantulon jälkeen. Tunnustaja ei siis näissä tilanteissa saa huoltajuutta suoraan uuden lain nojalla. Vuoroasuminen Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona (vuoroasuminen). Koska lapsella voi kotikuntalain mukaan olla vain yksi virallinen asuinpaikka, on vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjattava tieto siitä, kumpi kodeista ilmoitetaan maistraatille lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Vuoroasumistilanteessakin toinen vanhemmista voi olla velvollinen maksamaan elatusapua, vanhempien elatuskyvyistä ja perheen muista järjestelyistä riippuen. On huomattava, että oikeusministeriön ohjeessa lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2007:2) ei ole otettu huomioon vuoroasumista koskevia säännöksiä. Esimerkiksi ohjeen mukaiset luonapitovähennykset eivät sellaisenaan sovellu vuoroasumiseen. Tämän vuoksi ohjetta voidaan vuoroasumisessa ja siihen rinnastuvassa laajassa tapaamisoikeudessa noudattaa vain soveltuvin osin. Lapsenhuoltolain uudistuksella ei ole välitöntä vaikutusta etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön. Lapsen huoltoon liittyvien sopimusten alan laajentaminen Menettelyjä kevennetään riidattomissa tilanteissa. Nykyisten sopimusten lisäksi vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona: a) tehtävien jaosta huoltajien kesken, kun lapsella on kaksi tai useampia huoltajia; b) vuoroasumisesta; c) tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina taikka valvotuista vaihdoista; Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. d) tietojensaantioikeuden antamisesta; Vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja, taikka muulle henkilölle voidaan antaa sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määritellyissä asioissa. Erillisellä tietojensaantioikeudella voidaan edistää huollosta erotetun vanhemman tai lapselle läheisen henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. e) oheishuollosta eli huollon antamisesta vanhemman ohella muulle henkilölle ja lapsen asumisesta tuon henkilön luona. Lapsen asumisesta voidaan sopia myös niin, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja oheishuoltajan luona. Lapsi ei voi kuitenkaan asua vuorotellen useammassa kuin kahdessa kodissa. Lisäksi tuomioistuin voi vahvistaa lapselle oikeuden tavata tälle läheistä henkilöä. Edellytyksenä on se, että lapsella on tai on ollut tähän henkilöön erityisen läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Näissä tilanteissa tuomioistuin voi pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen lapsen olosuhteista. Lapsen osallisuuden vahvistaminen Lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä vahvistetaan. Lapsen mielipiteen selvittäminen riidattomissa asioissa on ensisijaisesti huoltajien tehtävä. Lastenvalvojan ja tuomioistuimen on kuitenkin varmistettava riidattomissakin tapauksissa, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä. Asian varmistamiseksi, lastenvalvojan tulee ottaa se esille keskusteluissa vanhempien kanssa ennen kuin sopimus vahvistetaan. Lastenvalvoja voi myös tarvittaessa keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti. Riitaisissa tapauksissa lapsen mielipiteen selvittää yleensä olosuhdeselvitystä tekevä henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää hyvänä, että olosuhdeselvitysten laatimisesta vastaisi lasten, nuorten ja vanhempien kanssa työskentelyyn ja laaja-alaisten selvitysten tekemiseen perehtynyt sosiaalityöntekijä yhdessä työparin kanssa ja että heidän tukenaan olisi kunkin tilanteen arvioimiseksi tarvittava määrä eri alojen asiantuntijoita. Tuomioistuimella on mahdollisuus käyttää lapsen kuulemisessa apuna riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta annetun lain (394/2011) 5 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-avustajia. Kuntien vastuulla on huolehtia siitä, että tuomioistuimilla on käytettävissään riittävä määrä asiantuntija-avustajia. Valtio maksaa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle kunnalle korvauksen asiantuntija-avustajan käyttämisestä. Olosuhdeselvitys Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa lapsella taikka lapsen vanhemmilla tai muulla asiaan osallisella on asuinpaikka. Selvitystä pyytäessään tuomioistuimen on yksilöitävä, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan. Tuomioistuimen on asetettava selvityksen toimittamiselle tapauskohtaisesti harkittu määräaika. Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella, että asia on ratkaistavissa sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella, sosiaalilautakunnan on annettava tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä. Selvityksen tekijän on tarvittaessa ohjattava lapsi ja perhe sosiaalihuoltolain mukaisiin tukipalveluihin. Tuomioistuin voi kutsua selvityksen tekijän asiantuntijana kuultavaksi tuomioistuimessa suullisesti. Selvityksen tekijän asema oikeudenkäynnissä siis muuttuu verrattuna voimassa olevaan lakiin. |
|
|